torstaina, huhtikuuta 30, 2009

Ajotunti 5 (K18)

(sisältää taas vähemmän kaunista kielenkäyttöä)
Kerta kerralta se vain tuntuu menevän paremmin, nimittäin se ajaminen. Tällä tunnilla en onnistunut sammuttamaan autoa kuin kerran, joka on puolet vähemmän kuin viime tunnilla. Ehkä ensi tunti menisi jo ainakin sen asian suhteen täydellisesti? Muuten täydellisyys on vielä vähän kaukana, isommista nopeuksista (hurjat 60 km/h) risteyksiin tulo sujuu toistaiseksi vähän kömpelösti ja ei se vaihteiden vaihtaminenkaan vielä täydellisen sujuvaa ole.
Lisäksi opetusauton nopeusmittarissa on pakko olla jotain vikaa, kun se pomppaa niin helposti sinne kuuteenkymppiin ja vielä vaikka vähän ylikin, vaikka viidenkympin alueella ajetaan. Kumma juttu, ei voi muuta sanoa...
Mutta parempaan ollaan kuitenkin menossa joka kerta.

Pyöriskelimme tänään ensin Hervannassa vähän, lähdimme siitä sitten Hervannan eteläpuolelle, ajelimme pitkin vanhaa Hervannantiedä, joka oli varsin mutkainen ja kapea kinttupolku. Oikein kiva ajettava! Ja mäkilähtö sujuu hyvin, sitäkin kokeiltiin. Sieltä ajoimme Sääksjärvelle, pätkän matkaa jopa hurjaa 80 kilometrin tuntivauhtia, Sääksjärveltä Multisillan, Peltolammin, Koivistonkylän, Nekalan, Turtolan ja Lukonmäen kautta takaisin Hervantaan. Tahtoo sanoa: ajoin sen Hervannanmäen ylös edes ajattelematta asiaa sen kummemmin.

Eilen oli myös viimeinen teoriatunti, mikä tarkoittaa sitä, että kunhan saan toimitettua passikuvat ja lääkärintodistuksen autokoululle, saan jollain aikataululla luvan osallistua teoriakokeeseen. No, siinä luvan saamisessa kestää jonkin aikaa enkä ole vielä saanut aikaiseksi käydä sen paremmin lääkärissä kuin kuvauttamassa itseäni. Se onkin ensi viikon to-do-listalla.
Pääsemme autokoulun tunnuksilla kirjautumaan erääseen harjoitteluportaaliin, jossa voimme treenailla sitä autokoulun teoriakoetta varten. Olen sitä tässä kokeillut muutaman kerran eikä se mitenkään toivottomasti mene. Itse asiassa aika hyvin, joten jos siihen on yhtään luottamista, ei teoriakokeen kanssa liene ongelmia.

Eilisellä teoriatunnilla puhuttiin aiheista nimeltä "ajon suunnittelu ja ennakointi" sekä "tilannenopeus". Varsinkin tuo tilannenopeus on sellainen asia, joka jaksaa ärsyttää. Tai oikeastaan ns. parempien kuljettajien suhtautuminen siihen.
Työkavereista muutama ajelee varsinkin pidempien pyhien aikana ja joskus viikonloppuisinkin pidempiä matkoja, käyvät kotiseuduillaan, kuka Pohjanmaalla, kuka itä-Suomessa ja kuka missäkin.
Ja joka kerta kun tulee puhe liikenteestä tai ajamisesta nämä jaksavat parkua, että kaikkein pahinta liikenteessä ovat ne hidastelijat. Saa tulla jääkeli, metri lunta ja hirviä, niin se ei tunnu vielä missään, mutta voivoikamala jos joku ajaa kympin hiljempaa kuin mitä nopeusrajoitus (joka on muuten SUURIN sallittu nopeus, ei pienin sallittu nopeus), niin se on maailmanloppu ja sitä pitää purnata viikon verran jälkeenpäin. Tietenkin nämä ajavat itse vielä yli rajoitusten, niin heitä ärsyttävät jopa ne, jotka ajavat rajoitusten mukaan.
Vittu että tekisi mieli joskus roimia noita työkavereita ympäri korvia, mutta valitettavasti siitä ei varmaan olisi apua. Mikä taivaan mahdottomin kiire heillä oikein on aina joka paikkaan ja onko se nyt oikeasti niin äärettömän vaikeata käsittää, että vaikka itse pystyisi ajamaan ainakin kolmeasataa, niin joku toinen ei a. halua b. uskalla ajaa välttämättä ihan sitä suurinta sallittuakaan nopeutta?

Niin, arvatkaa miten suuri osa näistä valittajista on miehiä? Ei mitenkään sormella osoitellen vaan faktana?
100%, ei meidän osastolla juuri naisia olekaan.

No, joka paikassa kyllä toitotetaan, että alinopeus on riski, mutta paskan marjat se on. Hiljempaa ajava ei ole riski, riski on se takaa tuleva kusipäinen minä-minä-kiire-kiire, jolla kiehahtaa pannu ja joka tekee riskiohituksia. Hiljempaa ajamalla ei koskaan lisää riskiä onnettomuuksiin vaan päinvastoin pienentää niitä vai ei kai tarvitse tulla selittämään, että hiljempaa ajamalla ehtii ensinnäkin seurailla ympäristöä paremmin ja reagoida riittävän ajoissa.
Mutta onhan se tietysti riski ajella rauhallisesti, kun liian suuri prosentti kuljettajista on näitä vastuuttomia mäyhääjiä, jotka kuvittelevat olevansa maailman parhaita kuljettajia ja joilla on jatkuvasti kiire joka paikkaan ja oikeasti korvien välistä löytyy keltaisen nesteen lisäksi pahimmoinen asennevamma. Ja he ovat riskitekijöitä.
Ai että miten niin ärsyttää? Ei kai sitä huomaa mistään?

6 kommenttia:

ceire kirjoitti...

Nyt on ihan pakko ihan vähän sanoa.

Kymmenen kilsaa alle sallitun ajavat on vielä ihan jees. Mutta siinä vaiheessa kun ruvetaan kuudenkympin alueella rullaileen neljääkymppiä, tai satasen alueella kuuttakymppiä (huom! ilman syytä, eli ei sada mummoja, marsuja tai muutakaan jänskää ja muutenkin on keli kohdallaan yms.) niin sitten ollaan riskitekijöitä.

Täysin syyttä suotta hiljaa matelevat autot aiheuttavat ohituksia, koska kuka jaksaa hiimailla satasen vauhdissa kuuttakymppiä, jos ei ole oikeasti mitään hyvää syytä?

Oot kuitenkin oikeassa siinä, että mikään ei oo ärsyttävämpää ku ne, joiden on satasen alueella pakko ajaa sataakahtakymppiä, ihan vaan koska voivat.

Anonyymi kirjoitti...

On muuten kokemusta seuraavasta:
On pienehkö auto ja nainen ratissa ja vaikka ajaisi sallittua nopeutta-ehkä vähän ylinopeuttakin-niin ohi on päästävä.Viimeisimmät kokemukset isosta pakettiautosta ja mies kuskipukilla-niin sellaisenkin ohi on päästävä-riskillä millä hyvänsä.Ei muuten ole ajettu ainakaan alinopeutta,eikä isommin yli sallitun rajankaan.
Siihen täytyy vaan Tytteli tottua,että kaaharit ei Suomen teiltä ei lopu.
-MUR-MUR-

Sirpale kirjoitti...

No voi luoja, en tietenkään tarkoittanut, että pitäisi traktorien perässä körötellä tai ajaa satasen alueella kuuttakymppiä. Tarkoitin lähinnä sitä, että jos nopeus nyt on jossain järkevässä suhteessa rajoitukseen nähden, muttei just tarkalleen se rajoitus oa ne "prosentit" päälle. Tietysti raju alinopeus on riski, mutta lievä alinopeus ei. Ja tietysti hitaammin ajavat voisivat tietysti auttaa niissä ohituksissa, vaikkapa antamalla tilaa tai jos jonoa on kertynyt taakse paljonkin, ajamalla kokonaan sivuun hetkeksi. Tämäkin on tietysti täysin ennenkuulumatonta suomalaisessa liikennekulttuurissa...

Anonyymi kirjoitti...

Niin on,ennenkuulumatonta,että hitaammin ajava antaisi tietä nopeammin ajavalle.Tästäkin on kokemusta - olimme noo.. vähän huonommalla kelillä menossa kohti Kurua. Lunta sateli jonkun verran,oli sadellut jo jonkun aikaa. Tielle oli kertynyt sentin-parin kerros. Saimme kiinni jonon,joka ajeli noin 40 kilometriä tunnissa! Jonossa oli neljä autoa meidän edellä ja matkaa kotiin vielä noin 35km.Toivoimme koko matkan,että jonon vetäjä menisi tien sivuu ja antaisi jonon mennä ohi tai poikkeaisi sivutielle-mutta ei...Meidän perään oli kertynyt autoja vaikka miten monta.Keli oli sen verran huono,että ei tehnyt mieli lähteä ohittelemaan,mutta ei niin huono,että ei olisi voinut ajella lujempaa kuin 40km/h.Kun sitten pääsimme kotipihaan niin näin,että meidän jälkeen lasketteli autoja mäkeä alas useampi kuin 20!!!
-MUR-MUR-

Anonyymi kirjoitti...

Kokemus tältä aamulta: TRE-HKI moottoritiellä ajelin sallittua nopeutta ja välillä prosentit päälle, mutten kuitenkaan 140 km/h tai yli. Menijöitä oli harvassa, mutta hyvin moni tuli perse edellä vastaan. Liekö sitten ollut muilla vielä vapun promillet kummittelemassa vai mistä tällainen joukkoalinopeus johtui, sitä en osaa sanoa.

-Rättis

Sirpale kirjoitti...

Mahtoikohan talvinopeudet vielä kummitella takaraivossa? Kelin olisi ainakin luullut olevat hyvän.