perjantaina, heinäkuuta 17, 2009

Silppuja

Kävimme keskiviikkona DI:n kanssa paitsi Piemontessa, myös elokuvissa katsomassa Ice Age 3 3D-versiona. Olin etukäteen lukenut siitä arvostelun, jossa sen kerrottiin olevan edelleen tekniseltä toteutukseltaan edelleen kympin arvoinen, mutta muuten jäävän vähän tasapaksuksi. Päätin olla piittaamatta arvostelusta, mutta pahus, oikeassa se oli. Yli-imelät perhekohtaukset jättivät minut vähän kylmäksi, vaikka pikku-Peaches suloinen olikin. Ja tarinakin oli vähän sellainen kertaalleen nähdyn oloinen.
Ei silti, kyllähän se oli ihan hauska elokuva ja naurujakin irtosi monesta kohtaa. Edeltäjiensä tavoin tämä lienee myös sellainen pätkä, että seuraavilla katsomiskerroilla siitä irtoaa uusia pikkujuttuja ja piilovitsejä, joita ei aluksi huomannutkaan.
Uusista hahmoista Buck oli aika veikeä, mutta minun sydämeni sulattivat pikkudinot ja erityisesti niiden emo. Ja tietenkään unohtamatta hurmaavasti silmäripsiään räpyttelevää tai häntäänsä heiluttelevaa sapelihammasliito-oravatyttö Scrattea! Toivon ehkä kuitenkin, että Scratte jää vain tämän elokuvan hahmoksi. Scrat on melkein hauskempi yksikseen, korjaan: siis tammenterhonsa kanssa. Olihan Scratte-kohtaukset nyt hauskoja, mutta jotenkin siitä hahmosta ei välttämättä saa tätä enempää irti.
3D toimi Plevnassa hyvin ja elokuva näytti todellakin kolmiulotteiselta, vaikka suhtauduin siihen alunperin vähän skeptisesti. 3D-lasit sopivat ainakin minun nenälle vaikka minulla on myös tavalliset silmälasit.

Eilisiltana istuskelin Katariinan (meidän hamsteri siis) kanssa vaatehuoneessa, kun kuulin ulkoa jotain ääntä. Ajattelin aluksi, että se oli jokin auto tai moottoripyörä tai ehkä se kuului telkkarista tai talon putkistoista tai jostain muualta, mutta sitkeä jyrinä jatkoi vain kuulumistaan. Sitten DI:kin jo havahtui olohuoneesta ja ilmoitti minulle, että pohjoisen suunnassa on ukonilma. Sehän se jyrinä siis oli!
Möngin vaatekomerosta ulos Katariina kantokopassaan ja olin saada halvauksen kun näin taivaan makuuhuoneen ikkunasta. Niin mustaa ja pahannäköistä pilveä en muista hetkeen nähneeni! Ukkonen kuitenkin liikkui pohjoisen ja idän suunnassa, Hervannan päälle se ei tullut, täällä vain satoi, hetken aikaa oikein rankastikin. Aamulehden mukaan keskustassa oli tullut rakeitakin. Ihan komeaa katseltavaa se oli, viidennestä kerroksesta näki hyvin salamoita, joita iski useita maahan asti. Pilven sisällä välkkyi melkein jatkuvalla syötöllä.

Kesälomakausi alkaa vähitellen myös keski-Euroopassa, missä suurin osa kollegoistani pitää majaansa. Lisäksi läheisin kollegani pitää kesäloman päätteeksi myös isyysloman ja on pois kokonaiset kolme kuukautta! Onneksi hän ei lähde ihan vielä lomille, koska minä puolestani tuuraan tässä pari viikkoa Aasian aluetta hoitavaa työkaveria. Onneksi ei kuitenkaan ole tiedossa mitään riemukkaita klo 05.00 Suomen aikaa alkavia puhelinpalavereja.
Vielä minä tästä urakasta selvinnen, mutta se kolmen kuukauden tuuraus voi olla jo pahempi nakki, koska koulu kuitenkin alkaa syyskuun alussa enkä voi tehdä täyttä päivää töitä.

Mistä tulikin mieleeni, että mikä kumma se koulun verkon salasana taas olikaan...

Ei kommentteja: