perjantaina, elokuuta 14, 2009

Harhanäkyjä

Vaikka olen asunut jo kymmenen vuotta omillani (ts. ilman kissaa) eikä kotonakaan ole kissaa ollut viimeiseen viiteen vuoteen, on kissaperheen elämä syöpynyt jonnekin nikamanväliin ilmeisen pysyvästi. Edelleen jokin sopiva möykky tai sopiva vilahdus silmäkulmassa aiheuttaa jonkinlaisen kissa-reaktion, sitä vain toteaa itselleen mielessään, että joo, sehän on kissa. Ja sitten huomaa, ettei se nyt kissa voi olla.
Viimeisin sattui tänään, kylppärissä oli pyykkitelineen päällä pyyhe myttyrällä ja sen päälle olin laskenut tummanruskean toppini. Aamulla menin kylppäriin ja näin tämän asetelman, ajattelin jotenkin täysin vaistomaisesti että jaa, kato kissa pyykkitelineen päällä.
Eikä tämä vielä mitään, silloin tällöin aamupalaleipien päälle leikkelettä laittaessa tulee kumma tarve tarkistaa ympäristönsä sen varalta, että missä se leikkelettä vaaniva katti oikein majailee tällä kertaa.

DI puolestaan näkee karkailevia hamstereita jo unissaankin. Eräänä aamuna tässä viikolla hän kertoi nähneensä jotain unta, että meidän hamsteri oli karannut ja havahtuessaan kesken unen, hänen oli ollut pakko käydä katsomassa työhuoneessa, että onhan Katariina vielä tallessa. Oli ollut, onneksi, mutta ihan vain varmuuden vuoksi mies laittoi loppuyöksi parvekkeen oven kiinni...

Ei kommentteja: