sunnuntaina, helmikuuta 21, 2010

Viikon ruokauutiset

Taas vähän ruokasaastetta blogiin.

Olimme torstaina pitkästä, pitkästä aikaa syömässä Hella & Huoneessa. Minun menuuni kuului alkupalaksi kampasimpukkaa "Vichyssoise", pääruuaksi kuhaa, "Canneloni Nero" ja valkopapua, juustolautanen ja jälkiruuaksi annos, joka oli nimetty "porkkanakakkua" ja persikkaa.
Paikan tapaan nuo annokset pitivät sisällään aika paljon muutakin kuin vain mitä nimi kertoo enkä valitettavasti voi muistaa, mitä missäkin annoksessa oli. Niinpä varmaan riittää, jos totean että kaikki annokset olivat erinomaisen hyviä, kuten yleensäkin. H&H on todellakin Tampereen ehdottomasti parhaita ravintoloita edelleen, ellei peräti se paras.

Eilen lähetin DI:n kauppaan omine nokkineen, mitä minä kaupassa tekisin ja varsinkin kun en tiennyt mitä DI aikoo tehdä ruuaksi. Ja lisäksi ulkona oli niin paljon pakkasta ja niin kylmä tuuli, etten halunnut poistua peiton alta lainkaan...
Eilisen ruoka olikin suht perinteistä: ulkofilepihvit, pippurikastike ja paistetut perunat. Liha oli erinomaisen onnistunutta, juuri sopivan raa'aksi jäänyttä, pehmeätä, mureata ja suorastaan täydellistä. Kastike oli vaihteeksi vähän makeampi versio pippurikastikkeesta ja perunat oli maustettu jollain chilikastikkeella.
Yhdysvaltalainen Gnarly Head-punaviini oli eilen viininä, DI:n sanojen mukaan se on aika hyvä pihviviini. Minä en viineistä tiedä tai ymmärrä sen enempää, mutta hyvin se kyllä sopi eilisen ruuan kanssa, ei voi kiistää.

Tämän päivän päivällinen oli burgundinpataa, DI teki sitä ensimmäisen kerran, vaikka samantyyppisiä pataruokia hän on kyllä kokkaillut aiemminkin. Pihvit ovat kuulemma tuommoisiin pataruokiin verrattuna varsinaista pikaruokaa, ne paistaa muutamassa minuutissa, mutta tämä pata hautui kai pari tuntia. Liha oli jostain syystä melko kovaa ja tiivistä, mutta muuten pata oli mielettömän hyvää.
Päivän viini oli chileläinen punkku Leyda Pinot Noir-rypäleestä. Kuulemma monesti palkittu viini ja sopi mainiosti yhteen tuon padan kanssa, vaikka sen valmistukseen olikin käytetty jotain vallan toista viiniä.

Jos joku ihmettelee, että mitä minä aina olen DI:n kokkailuja kehumassa, niin syy siihen on se, että se mies nyt vain yleensä tekee kehuttavaa ruokaa. Vain ihan muutaman kerran on hänen tekemänsä ruoka ollut sellaista, ettei se kirvoita oikein mitään kehuja ja suoranaisesti pahaa tai epäonnistunutta ruokaa nyt ei ole tainnut olla pöydässä ikinä.

Ei kommentteja: