keskiviikkona, huhtikuuta 14, 2010

Liinavaateinferno

Kahden insinöörin tietokoneet ja puhelimet pysyvät kurissa ja herran nuhteessa, mutta samaa ei voi sanoa liinavaatekaapista. Meillä kiehuu vaatekomerossa siis lakanasoppa.

Sopan alkujuuri lähti yksinkertaisesti siitä, että muutimme yhteen. Molemmilla oli tietenkin omat liinavaatteensa. Tietenkin aivan erilaiset eikä kaikkia pussilakanoitakaan löydy kuin yksi kappale. Tyynyliinoista puhumattakaan. Itse hukkasin omat aluslakanani heti alkuunsa jonnekin, etteivät sekottuisi käytössä oleviin, meillä näet on nyt 160-senttinen sänky ja minulla oli vain 80-senttisiä lakanoita.

Liinavaatteista osa on tietysti vanhoja, hyvinkin vanhoja. Muutamia pussilakanoita on jo hukattu hamsterin möyrintämateriaaliksi ja Katariina on tehnyt parhaansa rei'ittääkseen ne. Osa tyynyliinoista on myös ihan poisheittämistä vailla, ne ovat aikojen kuluessa muuttuneet sellaisiksi vahamaisiksi. En ymmärrä, miten siitä pääsisi eroon, inhoan sellaisia tyynyliinoja. Pesu 60 asteessa ei ole auttanut, mietin pitäisiköhän kokeilla vieläkin kovempia lämpötiloja. Jos menevät siitä pilalle, niin eipä ollut suuri menetys.

Aluslakanat ovat yksi mieliharmi, koska meillä pyörii kaapissa muutama sellainenkin lakana, joka ei nykyisin sovi sänkyyn. Se oli alunperin tarkoitettu täysleveälle petauspatjalle, mutta nyt meillä on kaksi 80-senttistä petauspatjaa ja lakanan täytyy ylettyä kunnolla patjojen ympärillekin. Sitten onkin aina arpomista, että missä ovat kaikki meidän sopivat aluslakanat. Olen yrittänyt nappailla niitä epäsopivia pois kaapista hämäämästä, mutta hyvä idea ei ole kulkeutunut DI:lle asti.

Haaveilenkin siitä, että kerta kaikkiaan hävittäisin kaikki vanhat lakanat perusteellisesti ja 1. hankkisin tilalle kunnollisia aluslakanoita 2. ostaisin vain yhden sortin pussilakanasettejä plus muutama ylimääräinen tyynyliina 3. hankkisin tyynyliinoja meidän hienoille, joskis käyttämättömille jättityynyille 4. antaisin kaikille tuttaville, ystäville ja sukulaisille ehdottoman kiellon tuoda meille mitään liinavaatteita lahjaksi.
Vanhoja lakanoita ei tarvitsisi edes heittää roskiin, sillä monet löytöeläinyhdistykset ottavat vastaan juuri tällaisia vanhoja lakanoita, joita sitten käyttävät eläinten makuupehmikkeinä ja muina sellaisina. Aivan pätevää materiaalia nuo lakanat olisivat sellaiseen puuhaan.
Laskeskelin, ettei meidän tarvitsisi edes ostaa kovin montaa pussilakanaa (tai pussilakana+tyynyliina-settiä). Neljällä pärjättäisiin jo ihan hyvin, olisi vähän vierasvaraakin. Kahdella aluslakanalla pärjättäisiin jo kohtuullisesti, kolmekin niitä toki voisi olla. Vierasvaraa voisi aluslakanoissakin kyllä olla, meidän varapatjat ovat kyllä 80-senttisiä, joten ne tarvitsisivat omat aluslakanansa.

Ei kommentteja: