perjantaina, kesäkuuta 18, 2010

1. osta kilo sementtiä 2. muotoile siitä uusi naama

DI soitti tänään normaalin perjantai-iltapäivän puhelunsa: moi, hän on tässä just töistä menossa paikalliseen muutamalle. Mites, oletko sä syönyt? Jos lähtisi käymään keskustassa, sopisko? Koska flunssa alkaa olla jo historiaa, hihkuin tietysti onnessani että pääsee ihmisten ilmoillekin tässä vähän.
Vanhojen merkkien perusteella tässä vaiheessa on yleensä tunti tai vähän reilu aikaa laittaa itsensä kuntoon, mutta flunssan jälkeen se nassun saaminen minkäänlaiseen kondikseen on vähän työläämpi juttu. Pärstästä näki tänäänkin kilometrin päähän, että viimeiseen neljään päivään naamalle ei ole tehty mitään muuta kuin niistetty, maattu sängyssä, kärsitty ja satunnaisesti marinoitu nenänpielet Bepanthenilla. Ja viime yökin jäi vähän lyhyenlaiseksi, joten silmänalusetkin olivat sen näköiset.

Naama olisi periaatteessa tarvinnut kuorinnan ja kosteusvoiteen, mutten jaksanut alkaa niiden kanssa värkkäillä. Niinpä zombiesta ihmiseksi-projekti aloitettiin sukeltamalla syvälle meikkipussiin etsimään raskasta aseistusta. Ehkä minun pitäisi käyttää useammin meikkivoidettani, se kuitenkin on vallan hyvä tuote. Sen, peitepuikon, valokynän, puuterin, varjostuspuuterin (jota en kyllä osaa käyttää), poskipunan, kajalin, ripsivärin, luomivärin ja huulikiillon avulla sain itsestäni tänään kelvollisen näköisen.

Aika pitkään meikkaamisen jälkeen onnistuin myös välttelemään nenän niistämistä, mutta jossain vaiheessa se piti kuitenkin tehdä. Minä ihmettelen, että miten se sama meikkivoide ei tunnu lähtevän naamasta puhdistusaineilla mitenkään, mutta niistämisen jälkeen sitä on runsain mitoin kyllä nenäliinassa?

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Voi kauhee,mikä työ yhestä naamasta!
-MUR-MUR-

Anonyymi kirjoitti...

Täytyyhän se pärstä suojata hyvin ettei lahoa:)
-M-