maanantaina, elokuuta 02, 2010

Ottakaa munanne ja käykää!

Varsinainen puuhaviikonloppu maalla on taas takana. Perjantai-ilta menikin vielä lököillessä, mutta lauantaina alkoi puuha heti aamusta. Kävimme hakemassa ruohonleikkurin, sisko leikkasi nurmikon tai ne muutamat kaulaansa kurkottaneet mitkä lienee maitikat mitä nurmikossa oli ja minä kyykin sen aikaa mustaherukkapensaassa. Mustaherukat olivat kuivasta hellekesästä huolimatta isohkoja, mutta ihan mahdottoman paljon niitä ei ollut. Liian tuuheissa pensaissa (olisi sittenkin pitänyt karsia niitä vieläkin kovemmalla kädellä silloin kevättalvella) eivät kaikki marjat olleet edes vielä kypsiä ja jossain vaiheessa saimme sitten ampiaisen kaveriksi sinne marjapuskiin. En tiedä miksi ne pörriäiset koko viikonlopun minua kiersivät, ei minulla pitänyt edes olla mitään mielenkiintoisen tuoksuista kosmetiikkaakaan. Ja varsinkin kun kotipuolessa suunnilleen ainoa päivittäisessä käytössä oleva kosmetiikka on deodorantti, jota aamulla sipaistaan kainaloon jos muistetaan.

Puuha jatkui mehunkeitolla ja punaherukoilla, yhteensä saimme pari maijallista marjoja, mutta ihan hirveästi varsinkaan pelkistä mustaherukoista ei mehua tullut. Kun seassa oli puolet punaista, mehuakin tuli vähän livakammin. Ehkä sitten kuivuus on kuivattanut marjojakin? Mutta on siinä nyt ensi talveksi flunssantappoainetta ainakin vähäksi aikaa. Iltasella kävin itse vielä kävelemässä ja kuvailemassa ja sisko veti hikilenkin. Saunan ja telkusta tulleen Geishan Muistelmat-elokuvan jälkeen kahdesta sängystä kuuluikin kops. Minua vielä väsytti valloilleen riehaantunut migreeni ja lääke.

Sunnuntai alkoi sillä, että noukin puoli litraa punaherukoita piirakkaa varten, jonka sisko taikoi netistä löytämänsä ohjeen avustuksella. Puolen päivän korvilla saapui sitten työvoimaa Jokelaan ja sitä kautta meille. Luvassa oli vesialtaan kunnostus. Sitähän suunniteltiin jo viikko sitten, mutta kun traktori ei suostunut tuolloin käynnistymään. Tällä kertaa se suostui käynnistymään, kunhan saatiin paikallistettua käynnistystä haittaava vika. Ei se sitä seikkaa poista, etteikö akku alkaisi olla jo finaalissa ja uusi onkin ostoslistalla, mutta tänä viikonloppuna nyt saatiin vanha hoppa vielä remmiin mukaan.

Talon pihalla on betoninen vesiallas kasteluvettä varten. Se lienee rakennettu samaan aikaan kuin uusi talokin eli 60-luvun lopulla. Kooltaan se on jotakuinkin 3,5*2,5 metriä ja syvyyttä on nykyisin reilu puoli metriä. Ongelmana altaan kanssa on ollut jo muutaman vuoden se, että se vuotaa. Kukaan ei oikein tiedä, että mistä, isäkin sitä ehti jo pohtia ja sitten se siirtyi meidän kiusaksi. Mitään selkeätä halkeamaa tai vuotokohtaa ei ole löytynyt, minkä voisi kätevästi paikata (vaikka ilmastointiteipillä...), joten oli keksittävä muu konsti. Konstiksi valikoitui suodatinkangas ja allaskumi.

Muuten ihan jees, mutta allaskumi ei kai sovellu ihan sellaisenaan tuollaisen neliskanttisen altaan tekemiseen, kun luiskan jyrkkyys sai ohjeen mukaan olla korkeintaan 45 astetta. Altaan reunoja oli siis loivennettava allaskumia varten. Sen takia altaan reunoja piti täyttää, ensin tiilillä, sitten kevytsoralla, sitten hiekoitussepelillä ja päällimmäiseksi tuli hyvä kerros hienoa hiekkaa. Kevytsoran ja hiekan hakemiseen me sitä traktoria niin tarvitsimme, niitä kun löytyi jo valmiiksi itseltä, muttei ihan pihapiiristä, niin ei siitä käsipelillä olisi mitään tullut, mutta etukuormaajalla kyllä. Mutta ei sitä hiekkaa voinut suoraan altaaseen kaataa traktorin kauhasta, vaan se lapioitiin ihan käsipelillä pressun päältä altaaseen.

Niin että hiki virtasi ja ruumiillista työtä sai tehdä ihan omiksi tarpeiksi, mutta saimme altaan täytettyä hyvin ja aseteltua sekä suodatinkankaat että allaskumin siihen päälle, joten se on nyt melkein valmis. Kangas ja muovi täytyy vielä ankkuroida reunoistaan maahan ja siistiä reunat muutenkin, mutta allas pitää nyt vettä. Sekä minä että sisko olemme niin tyytyväisiä viikonlopun tulokseen, minä ainakaan en olisi uskonut, että saamme sen tuolle mallille tänä viikonloppuna. Tosin sen altaan kimpussa huhki neljä ihmistä puolesta päivästä ilta-kahdeksaan, joten töitä tuli kyllä tehtyä, mutta nyt saa sataa ihan huoletta ja altaan pitäisi olla nyt vesitiivis!

Viestin otsikko viittaa siskon toteamaan, kun kaivoimme altaan reunustoja ja sieltä löytyi erinnäisiä ötököitä ja mm. kusiaispesä, josta paljastui kasa muurahaisenmunia. Rauha altaan reunustoilla on nyt mennyttä, joten olisi syytä ottaa munat matkaan ja lähteä jonnekin muualle...

Ei kommentteja: