keskiviikkona, lokakuuta 27, 2010

Nirskun narskun

DI kertoi eräänä päivänä tuossa jokin aika sitten, että olin narskutellut hampaitani yöllä. Kiva, kiva, sitä tässä nyt taas kaivattiinkin, hampaidennarskuttelusta on ollut sen verran harmia ettei olisi kiva sitä harrastaa. Lisäksi vanha purentakiskoni on jo todellakin vanha, en tiedä missä kunnossa se on ja toisaalta sen tekemisen jälkeen hampaisiin on tehty muutoksia, kuten poistettu yksi poskihammas. Sen istuvuus ei olisi siis enää täydellinen, mikä käsittääkseni on melko tärkeätä.

Eräs toinenkin bloggaaja kertoi joitain aikoja sitten tulleensa diagnosoiduksi hampaidennarskuttelijana, mutta purentakiskon sijaan hän saikin ohjeet purentalihasten jumppaan. Kun purentalihakset ovat rennot, ei niiden tee mieli narskutella öisinkään. Purentakiskohan ei estä narskuttelua, se vain suojaa hampaita narskuttelun haitoilta, koska silloin pureskelee sitä muovia, ei hampaitaan. Tosin kyllä se jossain määrin pyrkii auttamaan myös narskuttelun estämisessä, koska se ohjaa hampaita oikeaan asentoon toisiinsa nähden.

Koska nyt juuri ei ole varaa mennä hammaslääkärille, kysyin tältä toiselta bloggaajalta sitä purentalihasjumpan ohjetta ja sainkin sen sähköpostiini. Täytyy joskus kirjoitella se tänne blogiinkin, ehkä siitä olisi apua muillekin. En ole vielä jumppaa kokeillut, joten tuloksia en voi raportoida toistaiseksi.

Ei kommentteja: