tiistaina, marraskuuta 23, 2010

Opiskelijat elää leveästi, vai kuinka?

Valtakunnan virallinen valehtelija Iltalehti väitti viimeksi tänään, että opiskelija saa tukia 13 euroa päivässä. Se on tietysti täyttä bullshittiä, koska noissa nk. laskelmissa on oletettu opiskelijan saavan täyden määrän opintotukea ja että asumismenot eivät ylitä 252 euroa/kk ja että opiskelija ottaa lainaa, mikä ei ole siis tuloa vaan lainaa ja että opiskelijalta ei peritä ennakonpidätystä noista tuista.

Nykyisin opiskelija saa 300 euroa opintorahaa ja 80% asumiskuluista sinne 252€/kk asti eli maksimissaan 200 euroa. Opintorahasta menee 10% ennakonpidätys eli se on todellisuudessa 270€/kk. Oletetaan siis että meillä on Olli Opiskelija, joka saa 300 euroa kuussa opintotukea ja hän asuu asunnossa, jonka vuokra on tasan 252 euroa. Tällöin hänen yhteenlasketut tulonsa kuukautta kohti ovat 270+200 = 470€. Tästä vähennetään 252 euroa vuokraan, joten käteen jää 218 euroa. Se jaettuna 30:llä tekee 7,27 euroa päivää kohti.

Voidaan tietysti hyvällä syyllä kysyä, minkälaisen asunnon saa 252 eurolla kuukaudessa ja mistä. Tampereen Opiskelija-asuntosäätiön halvimmat ja rupuisimmat solukämpät maksavat jotakuinkin 170 euroa, mutta heti jos haluaa edes vähän lähempää kouluja, hinta alkaa kakkosella. Jos edes haaveilee yksiöstä (ei kannata, jonot ovat perinteisesti niin pitkät, että normi opiskelija ehtii valmistua ennenkuin pääsee jonosta), saa varautua maksamaan heti semmoiset kolmisensataa euroa, ehkä vähän yli tai vähän vaille. TOASilla kuitenkin on se hyvä puoli, että vuokraan kuuluu sähkö, lämpö, vesi, netti ja kaapeli-tv, jos sellainen kohteessa on. Muilta vuokrafirmoilta tai yksityisiltä jos lähtee vuokraamaan, on parempi syödä varpaankynsiään, koska muuhun ei yksinkertaisesti ole varaa.

Kuulen jostain hiljaisen huudon: "Mutta entäs se opintolaina!" Niin aivan, kaiken pelastava ja opiskelijoiden taloudellisen surkeuden poistava ihana opintolaina! Miten saatoinkaan unohtaa?
Mutta kertokaas minulle että mitä perkeleen tuloa muka sellainen on, jonka joutuu maksamaan takaisin korkojen kera? Kuka alkaa eläkkeelle jäätyään maksaa valtiolle tai työnantajalle takaisin työelämässä saamiaan palkkoja? Kuka?! Tai kuka maksaa lapsilisiään takaisin aikuistuttuaan? Tai äitiysrahoja kun lapsi on päivähoidossa? Tai työttömyystukia, sitten kun työpaikka on saatu? Kertokaa minulle, minä haluan todellakin tietää, kuka näitä tuloja maksaa takaisin.
Nykyisin edes se korkeakoulututkinto ei sataprosenttisen varmasti takaa varmaa työpaikkaa heti opiskelujen jälkeen, joten opintolaina on aikansa elänyt juttu. Se oli varmaan hieno juttu silloin kun koulutuksella oikeasti sai rahakasta työtä, mutta nyt kun pyritään kouluttamaan ikäluokasta 60% lukiota pidemmälle, ei niitä isopalkkaisia työpaikkoja vain ole kaikille. Niin joo, onhan tietysti ihan jokaisen oma vika, ettei kouluttaudu esimerkiksi lääkäriksi tai joksikin muuksi, joille satelee työtarjouksia ovista ja ikkunoista. Kaikkihan nyt tietysti haluavat lääkäreiksi ja kaikkien taipumuksetkin ovat sinne lääketieteen puoleen kallellaan...

Mutta koska opintolaina on niin hieno ja upea keksintö, niin miksei sen ideaa voisi laajentaa muihinkin tarkoituksiin? Minulla on jo muutama hyvä idea. Äitiyslaina voisi olla tosi kova sana. Koska kaikki äidithän toki palaavat töihin lapsen saatuaan, voisivat he helposti maksella pois muutaman tonnin lainaa, jonka ovat ottaneet sitä varten, että voivat jäädä äitiysvapaalle. Lapsen tekeminen jos mikä on sijoitus tulevaisuuteen, vähän niin kuin opiskelukin. Työttömyyslaina olisi myös hilpeä juttu, senhän voi maksaa kivasti takaisin kun pääsee töihin. Ei semmoinen lainanmaksu paha juttu voi olla ollenkaan, kun korot ovat niin matalat ja valtiokin takaa. Eihän se opiskelijoillekaan ole temppu eikä mikään!

1 kommentti:

Susanna kirjoitti...

Olen niin samaa mieltä. Täällä Espoossa ei ole kyllä mitään toivoa saada minkäänlaista asuntoa tolla summalla.

Itse kun opiskelin, kirosin sitä, että pakotetaan ottamaan lainaa, mutta sitten sitä lainaakin saa niin vähän, että sillä ei silti pärjää niin ettei tarvitsisi töitä tehdä. Masentavaa.

Olenkin ehdottomasti sitä mieltä, että ensin kannattaisi perustaa perhe, ja sitten vasta opiskella. Hyötyjä on monia:
- aikuisena opiskelijaa välillä kohdellaankin aikuisena
- perheellinen saa normaalia asumistukea (mikä voi olla satoja euroja enemmän kuin opintotuen asumislisä)
- elämä ja haaveet on ehkä jo vähän asettunut johonkin perspektiiviin ja alahaavekin voi olla ihan toinen kuin 16-vuotiaana

Ja varmaan ihan kaikista fiksuinta olisi hankkia työ ja kouluttautua vasta myöhemmin aikuisopintorahan turvin. Tai jotain :)

Ihan kaikista eniten ärsyttää työttömät, jotka saavat moninkertaiset tuet ja edut tekemättä yhtään mitään. Toki työttömänä on olosuhteiden pakosta paljon sellaisiakin jotka töitä olisivat valmiita tekemään. Mutta ainakin isommissa kaupungeissa se ettei pysty hankkimaan jotain työtä, johtuu yrittämisen tai taitojen puutteesta, ja kun tukiverkko on niin hyvä, ei paljoa kenties huvitakaan ottaa riskejä ja mennä tekemään jotain vain työnteon ilosta.