torstaina, lokakuuta 27, 2011

Matalalentoa

On taas tuntunut siltä, että tässä viimeisen viikon sisään on saanut painaltaa kuin aropiru. Viikonloppu meni Nukarilla sekalaisissa ulkotöissä, sitten oli pari rauhallisempaa päivää, eilen oli koulua, lääkäriä ja romunkeräystä, tänään... no, ensin yhteen paikkaan, sitten toiseen, sitten kolmanteen ja niin edelleen. Ehkä sitä vielä tämän vuorokauden puolella selviää Nukarillekin.

Viime perjantaina oli Tampereen tiimin aamupala ja toisin kuin viime kerralla, se ei ollut Hervannassa vaan keskustassa. Paikka oli aika paljon parempi ja tarjontakin kattavampi kuin ensimmäisellä kerralla. Espoossa oli tapana pitää kirjoittajien kesken kerran kuussa brunssi, jossa oli tarjolla ihan perinteinen hotelliaamiainen pekoneineen, nakkeineen ja puuroineen. Niinpä oli aika karu mahalasku todeta että Tampereella oli tarjolla lähinnä leipää ja jotain purkkijogurtteja. Nurisin asiasta vähän esimiehelleni enkä ollut ainoa, koska tosiaan tässä kuussa oli parempi paikka. Toivottavasti linja jatkuu.

Viikonloppu lähti käyntiin perinteisellä tavalla eli hyppäsin autoon ja karautin kohti Nurmijärveä. Kävin Hervannassa tankilla ja valtaväylällä sain perääni poliisiauton. Siinä sitten ajettiin tasan tarkkaan rajoitusten mukaan Ruskontietä kohti moottoritietä. Katselin peilistä, että poliisiautossa oli merkintä K-U. Mahtaisikohan se tarkoittaa keski-Uusimaata? Taisi mennä arvaus oikeaan, koska ajoin poliisien perässä käytännössä koko matkan. Poliisit kääntyivät moottoritieltä pois Tuusulan rampista eli siitä samasta, mistä minäkin olisin mennyt, jos en olisi luvannut hakea siskoa kirkolta.
Ja oli muuten harvinaisen ärsyttävää ajella poliisiauton perässä moottoritiellä! Poliisi itse ajeli sellaisen tasaisen 130 km/h ja minä katsoin asiakseni tulla samaa tahtia perässä sopivan matkan päässä. Ihan kiva, joo, mutta sitten vasenta kaistaa tulee näitä raskaamman kaasujalan kuljettajia kovempaa. He paahtavat sitä miljoonaansa minun rinnalle ja sitten vedetäänkin liinat kiinni kun huomataan että hei, siinähän onkin poliisi. Ja tiputetaan ihan minun nokan eteen samalle kaistalle. Tai perseen taakse takapuskuriin kiinni. Ei kiva! Siinä syntyi vähän tilanteita.

Viikonloppuna oli tarjolla syystöitä, pihaa haravoitiin, autoon vaihdettiin kitkat alle, räystäskourut puhdistettiin ja myyriä yritettiin vähän häätää kanankakan avulla. Menossa mukana oli veli perheineen ja isommalla porukalla tulikin valmista niin nopeasti ettei ehtinyt kunnolla edes huomata.

Tänään on ollut tosiaan se virallinen matalalentopäivä. Ensin aamulla aikaisin ylös, kamat kasaan, autoon, hakemaan työpaikalta vielä sinne unohtunut työläppärin laturi, koululle, koululta tuntien jälkeen taas suunta kohti etelää, Vantaankoskelle, sieltä töihin ja täällä nyt ollaan. Täältä pitäisi kohta puolin lähteä Merimakasiini-ravintolaan työporukan kanssa. Sieltä sitten taas Vantaankoskelle ja kaupan kautta Nukarille yöksi.
Huomenna lähtö ei ole ihan niin aikaisin kuin tänään, vähän ennen kymmentä pitäisi olla hakemassa siskoa poikakavereineen Helsingistä ja sitten lähdemme környyttämään kohti Ruokolahtea. Siellä ollaan viikonloppu ja sunnuntaina suunnataan takaisin päin, en tosin tiedä vielä että millaisella reittivalinnalla.

Ei kommentteja: