keskiviikkona, marraskuuta 02, 2011

Sinkkuelämää

Telkkarista tuli taas jossain vaiheessa koko Sinkkuelämää-sarja ja fiksuna miehenä DI otti sen talteen. Sitä on nyt tullut katseltua jakso tai pari illassa (parastahan näissä tallenteissa on se, että mainokset saa kelattua ohitse). Taidamme olla menossa kolmannessa kaudessa tai jossain niillä main. En ole koskaan profiloitunut minään sarjan superfanina, mutta myönnettävä on, että kyseinen sarja on niitä harvoja, mitä ylipäänsä viitsin seurata ja se on jo paljon se.

Siinä saattaa kieltämättä olla etunsa, että katsoo tuota sarjaa ahkerammin läpi vasta näin kolmikymppisenä, ettei nuorempana ja ala kuvitella, että hommat toimisivat oikeassa elämässä edes lähellekään noin. Pahin ärsytys on Carrien ja Bigin suhde, joka on sarjan ns. "true love". Huokaus. Mies käyttäytyy kuin varsinainen kusipää, menee naimisiinkin välillä toisen kanssa, mutta haikailee edelleen Carrien perään, varsinkin heti kun alkaa siinä omassa avioliitossa asiat rakoilla. Sitten taas soudetaan ja huovataan ja vaikka mitä. Juu, on komea mies ja rikaskin vielä päälle päätteeksi, mutta joku raja sentään pitäisi olla.
Jos todellisen rakkauden pitäisi olla samanlaista vänkäämistä, en ole koskaan sitä kokenut itse enkä toden totta haluakaan, ikinä. Lähes joka jakson jälkeen tekee mieli halata DI:tä ihan vaan sen takia, että se on kunnon mies, jonka kanssa on helppo olla. Ja joka toisen jakson jälkeen tekisi mieli hivauttaa Carrieta avokämmenellä ja todeta: "Nyt vittu nainen, sulla on aivotkin, joten käytä niitä".

Toinen muutamaan kertaan läimäyteltävä hahmo on Charlotte. Vähemmälläkin romantiikalla elämä kulkee eteenpäin eikä se rouvan titteli nyt oikeasti ole niin tavoiteltava. Yleisestikään pieni selkärangan ja ei-aina-niin-tunnepitoisen ajattelukyvyn kasvattaminen ei olisi pahitteeksi, olisivat voineet Carrien kanssa ottaa siitä yhteisen projektin.

Mitä se siis kertoo minusta, jos pidän eniten sarjan kyynisemmästä puolesta, Samanthasta ja Mirandasta? Pitäisikö huolestua? Samanthalla on asenne kohdillaan ja jopa ihailtavan maanläheinen suhtautuminen miehiin ja ihmissuhteisiin. Puhumattakaan suorapuheisuudesta. Miranda puolestaan on toisinaan pikkuisen turhan pessimistinen, mutta molempien hahmojen "minun silmille ei hypitä"-asennetta sopii tavoitella.

Yksi vakava vika tuossa sarjassa kyllä on (löytyy myös ainakin ensimmäisestä Sinkkuelämää-leffasta): alkaa tehdä julmetusti mieli korkokenkiä.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Asiasta kolmanteen, yritin eilen sulle laittaa facebookkiin viestiä,joka ei sitten onnistunut jostain syystä,siis R:n fb:sta. Rättärille ja -M-:lle onnistui,joten en ylenkatsonut sinua,ettet vaan luule niin!!:)
-MUR-MUR-