maanantaina, kesäkuuta 25, 2012

Tuoksuttelua, osa 2

Blogin vakilukijoille ei pitäisi olla yllätys, että meikäläisen nenää hivelee kaikki hyväntuoksuinen (aiheesta lisää) ja moni kosmetiikkatuote päätyykin ostoskoriin ihan vain sen perusteella, että se tuoksuu niin hyvältä. Juu, minut on helppo saada houkuteltua...

Näin ensin täytyy kuitenkin kertoa parista pettymyksestä. Ostin tässä alkuvuodesta itselleni uutta suihkugeeliä, se taisi olla jokin luomu-hippi-ei-lisäaineita - merkki, ainakin mainostettiin paketin kyljessä ettei sisällä parabeenejä eikä keinotekoisia hajusteita tai väriaineita ja mitä kaikkea. Mansikalta sen kuitenkin piti tuoksuman. Vasta kotona huomasin katsoa inciä tarkemmin ja ensimmäisenä oli vesi, mutta sen jälkeen alkoholi. No voi kun kiva. Tietysti siinä on alkoholia säilöntäaineena, kun ne parabeenit puuttuivat. Arvata saattaa miltä se tökötti haisee: käyneiltä mansikoilta! Nyt vielä käytön aikana hajusta on kadonnut se mansikka miltei kokonaan ja minusta se haisee niin epämääräiseltä, että nakkaan sen kohta roskiin. Onneksi se on suht pieni tuubi ja minä olen käyttänyt sitä varsin railakkaasti, koska haluan siitä eroon mahdollisimman pian.

Toinen pettymys oli muistaakseni jostain Sokoksen luomuosastolta ostettu palasaippua, jonka piti tuoksua kookokselta ja limeltä. Ainakin se paketti tuoksui todella hyvältä, mutta minusta tuntuu, ettei itse saippua tuoksunut miltään. Se on ollut nyt käytössä jonkin aikaa eikä siinä ole havaittavissa minkäänlaista tuoksua. Kun ostaa tuotteen tuoksun takia ja sitten se ei tuoksukaan miltään, niin se närästää. PAHASTI.

Joskus jo aikaisemmin kerroin ihastuneeni karitevoihin (tunnetaan myös nimellä sheavoi), jota olen käyttänyt jalkapohjiini ja oikeastaan vähän joka paikkaan. Suosikkini oli Melvitan karitevoi, johon oli kuitenkin sekoitettu erilaisia sitrusöljyjä, se oli rakenteeltaan pehmeämpää kuin puhdas karitevoi ja tuoksui niin hyvältä, että olisin mielelläni syönyt sitä. Harmi vain, mutta Melvita on lopettanut sen valmistuksen kokonaan ja minä olen todella katkera. Löysin kuitenkin vielä yhden purkin jämät yöpöydän laatikosta ja olen säästellyt sitä kuin kalleinta aarretta.

Ehkä minun kuitenkaan ei tarvitse sitä säästellä, koska viime viikolla löysin paikallisesta Ruohonjuuresta Flow'n vartalovoita. Tuo Flow kosmetiikka on minulle uusi tuttavuus, mutta erittäin mielenkiintoinen. Suomessa valmistettua luomukosmetiikkaa ja firmakin on hyvinkääläinen, niin että sehän on melkein niinkuin kotinurkilla. Karkkipäivän bloggaaja oli päässyt käymäänkin tehtaalla ja kirjoitti siitä esittelyn.
En kuitenkaan muistanut merkin nimeä, kun ostin Ruohonjuuresta kookokselta tuoksuvan vartalovoin. Se koostuu pääasiassa karitevoista ja tuoksuu niin ihanalta, että haluaisin syödä sitäkin ihan pelkän tuoksun takia. Lisäksi se on koostumukseltaan varsin mukavaa, ei sellaista tanakkaa jankkia kuten jotkut puhtaat karitevoit joskus.

Toukokuun lopun Irlanninmatkalta tarttui parin pienen kirjan lisäksi vain yksi matkamuisto: Yankee Candlen tuoksukynttilä. En ole Suomessa nähnyt Yankee Candlen tuotteita enkä muutenkaan polta kynttilöitä, mutta eräässä kauppakeskuksessa vain osuin kyseisen puljun liikkeeseen ja hei - jos minulle tarjotaan jotain niin hyväntuoksuista, niin enhän minä voi olla ostamatta. Kaikki kynttilät tuoksuvat hurjan hyviltä, joten valinnanvaikeutta oli ihan riesaksi asti. Tartuin kuitenkin Sicilian Lemon - nimiseen kynttilään, joka tuoksuu sitruunaiselta. Se oli kuitenkin vaikean valinnan takana, koska myymälässä oli kymmeniä, ellei peräti satoja eri tuoksuisia kynttilöitä, joukossa oli useita todella ihania tuoksuja, gardeniaa ja vaniljaa ja kirsikkaa ja vaikka mitä. Dublinissa putiikki sijaitsi kauppakeskuksessa ihan lähellä St Stephen's Greeniä, mutten muista nyt paikan nimeä. Jos näitä pieniä purkkikynttilöitä saa jostain Suomesta, niin olisin kiinnostunut kuulemaan. Vaikken minä silti edelleenkään polta kynttilöitä...

Ei kommentteja: