lauantaina, lokakuuta 13, 2012

Osta ikuinen elämä!

Joitain vuosia sitten julkisuudessakin puhuttiin siitä, että jokin kännykkäoperaattoreista ei saanut mainostaa palveluitaan käyttäen termiä "Suomen kattavin laajakaista" tai jotain sinne päin. Perusteluna oli se, ettei kyseinen operaattori voinut kiistattomasti todistaa tarjoavansa valtakunnan kattavinta laajakaistaverkkoa. Kuluttajansuojalain toisen luvun kuudes pykälä kieltää virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisen.

Viimeksi täällä Tampereen nurkilla autoillessani osui jostain lyhtypylväästä silmään mainos: "Valitse ikuinen elämä". Tiedättehän, näitä uskonnollisten tahojen kiinnittämiä lippulappusia, jotka välillä lupaavat Jeesuksen tuloa ja vaikka mitä. Tällä kertaa siis haluttiin mainostaa ikuista elämää.

Kuluttajansuojalain 1. luvun 1. pykälä kertoo näin:
Tämä laki koskee kulutushyödykkeiden tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille. Lakia sovelletaan myös, kun elinkeinonharjoittaja välittää hyödykkeitä kuluttajille.

Tämä laki ei koske lakisääteisiä vakuutuksia eikä työntekijän ryhmähenkivakuutusta tai sitä vastaavaa kunnallisen eläkelaitoksen myöntämää etuutta.

Saman lain saman luvun 3. pykälä määrittelee kulutushyödykkeen:
Kulutushyödykkeellä tarkoitetaan tässä laissa tavaroita, palveluksia sekä muita hyödykkeitä ja etuuksia, joita tarjotaan luonnollisille henkilöille tai joita tällaiset henkilöt olennaisessa määrässä hankkivat yksityistä talouttaan varten.

Seurakuntien tarjoamat palvelut eivät ole noita lakisääteisiä vakuutuksia eivätkä ryhmähenkivakuutuksia. Niihin tulisi siis vaatimattomalla maatiaisjärjelläni soveltaa kuluttajansuojalakia. Ikuinen elämä on melko selkeästi kolmannessa pykälässä mainittu etuus, jota tarjotaan luonnollisille henkilöille. Ja kyllä siitä ikuisesta elämästä rahaa pyydetään, en ole toistaiseksi törmännyt uskonnolliseen tahoon, joka ei ainakin olettaisi, että sille maksetaan rahaa jäsenyydestä. Kyseessä on siis kauppa: maksan, joten saan ikuisen elämän (tai Jeesus tulee).

Minun mielestäni ikuinen elämä on aika kova lupaus. Mitäs faktoja seurakunnilla on tarjota tästä ikuisesta elämästä? Eihän sitä nyt saa markkinoida ikuisena, jos ei ole todellakin näyttöä siitä ikuisuudesta. Se on muuten ihmisten harhaanjohtamista!

Okei, Raamatussa puhutaan ikuisesta ikuisesta elämästä ja lupaillaan sitä. Raamatun arvo faktatietona on kyllä varsin kyseenalainen. Ensinnäkään suurin osa sen kirjoittajista ei ole tiedossa, joten heidän koulutustaustaansa ei voida evaluoida. On siis mahdollista, että Raamatun kirjoittajat eivät tiedä ikuisesta elämästä yhtään mitään. Lisäksi Raamatussa on paljon ristiriitaista ja täysin vääräksi todistettua tietoa. Tällaista teosta ei voida käyttää minkään väitteen todisteena.

Tietenkin uskonnolliset tahot voisivat luoda toistettavan testin, jolla pystyttäisiin valvotuissa olosuhteissa todistamaan ikuisen elämän olemassaolo. Testin tulisi olla myös puolueettoman tahon toistettavissa. Yksikään seurakunta ei tietääkseni ole tällaista kuitenkaan toistaiseksi pystynyt esittämään. Se luonnollisesti herättää lisäepäilyksiä siitä, onko ikuista elämää olemassakaan.

Näin kehnoilla tiedoilla ja todisteilla meille siis markkinoidaan vakavaa asiaa! Miksei kukaan puutu siihen?

Muutenkin tuota kuluttajansuojalakia sovelletaan varsin lepsusti uskontoihin. 2. luvun 3. pykälä kuuluu osaltaan näin:
Alaikäisille suunnattua tai alaikäiset yleisesti tavoittavaa markkinointia pidetään hyvän tavan vastaisena erityisesti, jos siinä käytetään hyväksi alaikäisen kokemattomuutta tai herkkäuskoisuutta, jos se on omiaan vaikuttamaan haitallisesti alaikäisen tasapainoiseen kehitykseen tai jos siinä pyritään sivuuttamaan vanhempien mahdollisuus toimia täysipainoisesti lapsensa kasvattajina.

Tämän perusteella kaikkinainen uskonnon markkinointi alaikäisille pitäisi tuomita ehdottomasti! Uskontojen markkinointihan nimenomaan vetoaa lasten kokemattomuuteen ja herkkäuskoisuuteen ja toisaalta herttainen taivaan isä pyritaan esittämään vanhempiakin korkeampana tahona. Se siis heikentää vanhempien mahdollisuutta toimia täysipainoisina kasvattajina.

Edelleen kuluttajansuojalain 2. luvun 9. pykälä kuuluu näin:
Kielto käyttää aggressiivisia menettelyjä

Markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa käyttää aggressiivista menettelyä.

Aggressiivisena menettelynä pidetään häirintää, pakottamista ja muuta sellaista kuluttajan painostamista, joka on omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman painostamista olisi tehnyt.

Menettelyn aggressiivisuutta arvioitaessa otetaan huomioon erityisesti:

1) menettelyn ajoitus, paikka, luonne ja kesto;

2) uhkaava tai halventava kielenkäyttö tai käyttäytyminen;

3) kuluttajan vastoinkäymisten tai muiden sellaisten henkilöön liittyvien seikkojen hyväksikäyttö, jotka heikentävät kuluttajan arvostelukykyä;

4) sopimukseen tai lakiin perustuvien kuluttajan oikeuksien käytön hankaloittaminen;

5) uhkaus ryhtyä toimiin, jotka eivät ole lain mukaan sallittuja.

Monet uskonnolliset liikkeet syyllistyvät yhteen tai useampiin näistä lainvastaisuuksista. Markkinointi on aggressiivista, sitä kohdistetaan henkilöihin, joilta on esimerkiksi kuollut juuri läheinen. Syrjintää esiintyy monessa uskontokunnassa, se taas rikkoo kohtaa 4, laissahan on kielletty syrjintä millään perusteilla. Uhkaavaa ja halventavaa kielenkäyttöä löytyy jo itsestään Raamatusta (esim. Matt. 12:34 "Te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te saattaisitte hyvää puhua, kun itse olette pahoja?"), kun puhutaan niistä "muista" eli ihmisistä, jotka eivät ole kristillisen seurakunnan jäseniä. Niin ja yllyttäähän Raamattu muihinkin laittomuksiin: sen mukaan saa toisia ihmisiä tappaa, ottaa monta vaimoa ja muuta tällaista pientä (esim. 2. Moos. 32:27 "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Jokainen sitokoon miekkansa vyölleen. Käykää sitten edestakaisin leirin halki portista porttiin ja tappakaa jokainen, olkoon vaikka oma veli, ystävä tai sukulainen.").

Että näin meillä uskontojen annetaan raiskata kuluttajansuojalakia...

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ajattelen kyllä samaan malliin!
-MUR-MUR-

Anonyymi kirjoitti...

Mitähän siitä seuraisi, jos joku pätevä ja lainpykälät hyvin tunteva lakimies haastaisi kyseisen uskonlahkon raastupaan syyttäen virheellisestä ja harhaanjohtavasta mainonnasta? Sitä oikeusprosessia olisi perin kiintoisaa seurata.
-M-

Anonyymi kirjoitti...

Tuo oikeudenkäynti olisi minunkin mielestäni varsin kiva nähdä. Tosin epäilen että jossain on jokin porsaanreikä, ettei edellä mainittua kuluttajansuojalakia voida soveltaa uskontoihin.
- Sirpale

Anonyymi kirjoitti...

Pätevä ja asiansa osaava lakimies luultavasti osaisi vääntää lakipykälät itselleen eduksi vastapuolen turmioksi. Tarvitaan siinä varmaankin rutkasti tietynlaista kierouttakin ;)
-M-