keskiviikkona, marraskuuta 13, 2013

First time ever

Lauantaina vietettiin mummun hautajaisia. Ihan perinteinen setti, siunaus kappelissa, arkku autoon (valitsimme tuhkauksen) ja muistotilaisuus. Kaikki meni niinkuin pitikin.
Otsikko liittyy siihen, että ensimmäistä kertaa ikinä olin kantamassa arkkua. Tätähän pohdin kertaalleen isän kuoleman jälkeen ja ajatus jäi muhimaan. Siskoa ei tarvinnut erikseen suostutella hommaan, vastaus oli heti "joo". Päätimme ottaa keskiparin, niin että jos meiltä olisi sattunut putoamaan, ei olisi arkku päätynyt vinoon. Ja matkahan ei ollut pitkä, kappelista autoon, ettei tarvinnut edes liinoja käyttää hautaan laskemiseen.

Ei se kovin yleistä kuitenkaan taida olla, että naisia on arkkua kantamassa, mutta haloo, elämme kuitenkin jo 2010-lukua. Mummun kanssa oli asiasta puhetta silloin joskus isän kuoleman jälkeen, ei hänkään ollut koskaan nähnyt naisia kantamassa, mutta oli sitä mieltä, että kyllä naiset siihen kelpaavat siinä missä miehetkin. Useampi kuin yksi hautajaisvieraista sanoi ainakin minulle, että oli hieno ele meiltä olla kantamassa, me kun nyt olemme yhden hengissä olevan veljen lisäksi näitä varsinaisia lähisukulaisia.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Olen samaa mieltä hautajaisvieraitten kanssa.
Olette kunnon tyttöjä.
-MUR-MUR-